Snellmanin, Koiviston, Kullbergin ja Holkerin Suomessa
Aikaa ennen lamaa on syyt\u00e4 taustoittaa. Meill\u00e4 tavallisilla ihmisill\u00e4 ei ollut 1980-luvulla tietoa tulevasta ei ehk\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta rahapolitiikan v\u00e4\u00e4rist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n me jouduimme. Ei meid\u00e4n oma toimintamme aina kovin viisasta ollut, mutta lis\u00e4ksi meit\u00e4 ohjasivat vahvemmat voimat. Meid\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4mme tai arvaamattamme. Meill\u00e4 ei ollut valuuttalainoja tai kulutusluottoja, jos sellaiseksi ei lasketa leasing Ladaa. Tiukan markanpolitiikka on usein ollut maallemme turmioksi, alkaen Snellmanin nuukailusta, sit\u00e4 seuranneesta n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 1866\u20131868, 90-luvun laman synnyst\u00e4, Eurosta ja p\u00e4\u00e4ttyen t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n nk. kehyksiin ja velkajarruun. Odotamme mihin kyykytykseen olemme matkalla.<\/p>\n\n\n\n
Taloushistoriamme synkimm\u00e4t vuosikymmenet
“1990-luvun lama kosketti eri tavoin l\u00e4hes puoltatoista miljoonaa suomalaista. Syyt siihen kylvettiin 1980-luvun vakaan markan politiikalla ja vapauttamalla ulkomainen luotonotto.
Vakaan markan puolustuksesta tuli arvovaltakysymys
Suomi ajautui pankkikriisiin ja sen my\u00f6t\u00e4 historiansa suurimpaan lamaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteen tienoilla. Pankkikriisiin kehittyminen alkoi 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, ja \u201dhedelm\u00e4\u201d oli kyps\u00e4 1991. Markka oli vuonna 1982 devalvoitu kymmenell\u00e4 prosentilla, ja Suomen Pankki puolusti jostain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 \u201dhenkeen ja vereen\u201d vakaata markkaa, vaikka markkaa pidettiin selv\u00e4sti yliarvostettuna.
Vakaan markan puolustuksesta tuli aikaa my\u00f6ten arvovaltakysymys. Niinp\u00e4 markkaa ei 1986 devalvoitu todellisista muutospaineista huolimatta. T\u00e4m\u00e4 vakaan markan puolustus siunattiin, tai sit\u00e4 jopa ajettiin, my\u00f6s poliittisen johdon taholta.
Vakaan markan puolustuslinja petti ensimm\u00e4isen kerran, kun markka Suomen Pankin ja tasavallan hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 revalvoitiin 1989 muuttamalla valuuttaindeksin vaihteluv\u00e4li\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 prosentilla. Lopullisesti puolustus murtui 1991, kun markka lokakuussa devalvoitiin 12 prosentilla ja p\u00e4\u00e4stettiin sen j\u00e4lkeen kellumaan syyskuussa 1992.
Maahan tulevan rahavirran tyrehdytt\u00e4miseksi Suomen Pankin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 nostettiin vuonna 1989 luottojen korkotasoa. Korkotason nostolla pyrittiin rajoittamaan maahan tulevaa rahaa, mutta seuraus olikin p\u00e4invastainen. Sis\u00e4\u00e4n tuleva rahavirta vain kasvoi. Maahan tuli entist\u00e4 enemm\u00e4n ulkomaista rahaa. T\u00e4t\u00e4 rahaa piti ryhty\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, eli rahaa piti ryhty\u00e4 myym\u00e4\u00e4n.
Pankkikriisi alkoi paljastua 1990-luvun alussa
Holtiton luotonanto johti pankkikriisiin, joka alkoi paljastua 1990-luvun alussa. N\u00e4kyvin operaatio oli Suomen Pankin 19.9.1991 toteuttama SKOP:n haltuunotto. Tuolloin oli ajauduttu tilanteeseen, jossa SKOP ei en\u00e4\u00e4 kyennyt vastaamaan sitoumuksistaan.
Haltuunotto merkitsi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen Pankki otti vastuulleen s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien vastuut. Ongelmaluotot lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti kaikissa rahalaitoksissa. S\u00e4\u00e4st\u00f6pankkiryhm\u00e4ss\u00e4 ne olivat aivan omaa luokkaansa, mik\u00e4 johti l\u00e4hes kaikkien s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien h\u00e4vi\u00e4miseen.
Suurissa vaikeuksissa olivat my\u00f6s KOP ja SYP. KOP oli vuodesta 1991 l\u00e4htien ollut Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen erityisvalvonnassa, ja pankki jouduttiin pakkonaittamaan SYP:n kanssa vuoden 1995 alussa. Osuuspankkiryhm\u00e4 oli ainoa, joka selviytyi suhteellisen v\u00e4hin tappioin muihin verrattuna.
Voidaan sano, ett\u00e4 markkinaosuustaistelua k\u00e4yneet pankit esittiv\u00e4t itse keskeist\u00e4 roolia pankkikriisin ja sit\u00e4 seuranneen talouslaman synnytt\u00e4misess\u00e4. Edellytykset oli kuitenkin luonut Suomen Pankki vakaan markan politiikallaan.
Kun ongelmat alkoivat paljastua, oli 1990-luvun vaihteessa hyvin tavanomaista, ett\u00e4 pankit ryhtyiv\u00e4t vaatimaan luotoille lis\u00e4vakuuksia ja todenn\u00e4k\u00f6isesti useissa tapauksissa niit\u00e4 saivatkin. Sen sijaan luotonottajien pyrkimykset suojata valuuttaluotto torjuttiin l\u00e4hes systemaattisesti pankkien taholta. Pankit olivat suojanneet omat luottonsa, mutta yritysten ottamat luotot olivat suurimmilta osin suojaamattomia kurssimuutosten varalta.
H\u00e4vi\u00e4jien osalta kaikki laman seuraukset eiv\u00e4t viel\u00e4 ole edes tiedossa. Monet yritt\u00e4ji\u00e4, takaajia ja muita yksityishenkil\u00f6it\u00e4 koettelevat taloudelliset ja henkiset seuraamukset saattavat olla elinik\u00e4isi\u00e4. Henkisi\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 ei voida edes rahalla mitata. Yksityishenkil\u00f6iden ryhm\u00e4\u00e4n mahtuu my\u00f6s monia tapauksia, joissa kohtuuttomuus menee inhimillisesti katsottuna liian pitk\u00e4lle.
Rahalaitosmaailmassa pankkikriisi ja lama johtivat oleellisiin muutoksiin. T\u00e4m\u00e4n \u201dhurlum-hei\u201d \u2013el\u00e4m\u00e4nmenon seurauksena h\u00e4visi maailmankartalta suurin osa suomalaisista s\u00e4\u00e4st\u00f6pankeista ja SKOP. Samoin k\u00e4vi perinteikk\u00e4ille 1995 Meritaksi pakkonaitetuille liikepankeillemme SYP:lle ja KOP:lle.
1990-luku onkin murheellista luettavaa. Kymmenen vuoden ajanjaksolla 1990-1999 Suomessa teki konkurssin 48 500 yrityst\u00e4 eli keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4hes 5000 yrityst\u00e4 vuodessa. Jos tarkasteluajanjaksona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vuosia 1985-2005 on vastaava luku 75 000 konkurssia.
Voidaankin sanoa, ett\u00e4 1990-luvun lama kosketti eri tavoin likimain puoltatoista miljoonaa suomalaista. T\u00e4h\u00e4n suuruusluokkaan p\u00e4\u00e4tyy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 yksinkertaisella matematiikalla, ett\u00e4 oletetaan jokaisen konkurssiin joutuneen yrityksen takana olevan omistajien lis\u00e4ksi henkil\u00f6kunnan perheet ja muut l\u00e4heiset, eli keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 20 henkil\u00f6\u00e4.
Kaikesta ei voi syytt\u00e4\u00e4 yritysjohtajien lyhytn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4
Pankkikriisiin ja lamaan johtaneet tekij\u00e4t voidaan ryhmitell\u00e4 kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n.
Ensimm\u00e4iseen ja mielest\u00e4ni t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat ne syyt, joilla luotiin edellytykset kriisiin ajautumiselle ja toiseen ryhm\u00e4\u00e4n ne syyt, joilla pato avattiin ja ajettiin Suomi lamaan.
Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on periaatteena vastuukysymyksiss\u00e4 ns. vaaran l\u00e4hteen avaamisperiaate. Vastuussa on se, joka avaa vaaran l\u00e4hteen. T\u00e4llainen vastuusuhteiden pohdiskelu on kuitenkin t\u00e4m\u00e4n asian yhteydess\u00e4 turhaa ajan haaskausta, sill\u00e4 kysymys on kollektiivisesta vastuusta, jolla ei tunnetusti ole kasvoja eik\u00e4 niin muodoin vastuunkantajaakaan. Kaikkea vastuuta tapahtuneesta en kuitenkaan laittaisi yksinomaan yritysjohdon lyhytn\u00e4k\u00f6isyyden ja riskien aliarvioimisen piikkiin.”<\/p>\n\n\n\n
Lainattu kirjoittaja Yrj\u00f6 Tuokko KHT, Kanslianeuvos, Tuokko Oy:n perustaja<\/p>\n\n\n\n
<\/a> https:\/\/tuokko.fi\/suomen-taloushistoria-ja-synkimmat-vuosikymmenet\/<\/a><\/p>\n\n\n\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Snellmanin, Koiviston, Kullbergin ja Holkerin SuomessaAikaa ennen lamaa on syyt\u00e4 taustoittaa. Meill\u00e4 tavallisilla ihmisill\u00e4 ei ollut 1980-luvulla tietoa tulevasta ei ehk\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta rahapolitiikan v\u00e4\u00e4rist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n me jouduimme. Ei meid\u00e4n oma toimintamme aina kovin viisasta ollut, mutta lis\u00e4ksi meit\u00e4 ohjasivat vahvemmat voimat. Meid\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4mme tai arvaamattamme. Meill\u00e4 ei ollut valuuttalainoja tai kulutusluottoja, jos sellaiseksi ei lasketa leasing Ladaa. Tiukan markanpolitiikka on usein ollut maallemme turmioksi, alkaen Snellmanin nuukailusta, sit\u00e4 seuranneesta n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 1866\u20131868, 90-luvun laman synnyst\u00e4, Eurosta ja p\u00e4\u00e4ttyen t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n nk. kehyksiin ja velkajarruun. Odotamme mihin kyykytykseen olemme matkalla. Taloushistoriamme synkimm\u00e4t vuosikymmenet“1990-luvun lama kosketti eri tavoin l\u00e4hes puoltatoista miljoonaa suomalaista. Syyt siihen kylvettiin 1980-luvun vakaan markan politiikalla ja vapauttamalla ulkomainen luotonotto.Vakaan markan puolustuksesta tuli arvovaltakysymysSuomi ajautui pankkikriisiin ja sen my\u00f6t\u00e4 historiansa suurimpaan lamaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteen tienoilla. Pankkikriisiin kehittyminen alkoi 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, ja \u201dhedelm\u00e4\u201d oli kyps\u00e4 1991. Markka oli vuonna 1982 devalvoitu kymmenell\u00e4 prosentilla, ja Suomen Pankki puolusti jostain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 \u201dhenkeen ja vereen\u201d vakaata markkaa, vaikka markkaa pidettiin selv\u00e4sti yliarvostettuna.Vakaan markan puolustuksesta tuli aikaa my\u00f6ten arvovaltakysymys. Niinp\u00e4 markkaa ei 1986 devalvoitu todellisista muutospaineista huolimatta. T\u00e4m\u00e4 vakaan markan puolustus siunattiin, tai sit\u00e4 jopa ajettiin, my\u00f6s poliittisen johdon taholta.Vakaan markan puolustuslinja petti ensimm\u00e4isen kerran, kun markka Suomen Pankin ja tasavallan hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 revalvoitiin 1989 muuttamalla valuuttaindeksin vaihteluv\u00e4li\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 prosentilla. Lopullisesti puolustus murtui 1991, kun markka lokakuussa devalvoitiin 12 prosentilla ja p\u00e4\u00e4stettiin sen j\u00e4lkeen kellumaan syyskuussa 1992.Maahan tulevan rahavirran tyrehdytt\u00e4miseksi Suomen Pankin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 nostettiin vuonna 1989 luottojen korkotasoa. Korkotason nostolla pyrittiin rajoittamaan maahan tulevaa rahaa, mutta seuraus olikin p\u00e4invastainen. Sis\u00e4\u00e4n tuleva rahavirta vain kasvoi. Maahan tuli entist\u00e4 enemm\u00e4n ulkomaista rahaa. T\u00e4t\u00e4 rahaa piti ryhty\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, eli rahaa piti ryhty\u00e4 myym\u00e4\u00e4n.Pankkikriisi alkoi paljastua 1990-luvun alussaHoltiton luotonanto johti pankkikriisiin, joka alkoi paljastua 1990-luvun alussa. N\u00e4kyvin operaatio oli Suomen Pankin 19.9.1991 toteuttama SKOP:n haltuunotto. Tuolloin oli ajauduttu tilanteeseen, jossa SKOP ei en\u00e4\u00e4 kyennyt vastaamaan sitoumuksistaan.Haltuunotto merkitsi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen Pankki otti vastuulleen s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien vastuut. Ongelmaluotot lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti kaikissa rahalaitoksissa. S\u00e4\u00e4st\u00f6pankkiryhm\u00e4ss\u00e4 ne olivat aivan omaa luokkaansa, mik\u00e4 johti l\u00e4hes kaikkien s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien h\u00e4vi\u00e4miseen.Suurissa vaikeuksissa olivat my\u00f6s KOP ja SYP. KOP oli vuodesta 1991 l\u00e4htien ollut Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen erityisvalvonnassa, ja pankki jouduttiin pakkonaittamaan SYP:n kanssa vuoden 1995 alussa. Osuuspankkiryhm\u00e4 oli ainoa, joka selviytyi suhteellisen v\u00e4hin tappioin muihin verrattuna.Voidaan sano, ett\u00e4 markkinaosuustaistelua k\u00e4yneet pankit esittiv\u00e4t itse keskeist\u00e4 roolia pankkikriisin ja sit\u00e4 seuranneen talouslaman synnytt\u00e4misess\u00e4. Edellytykset oli kuitenkin luonut Suomen Pankki vakaan markan politiikallaan.Kun ongelmat alkoivat paljastua, oli 1990-luvun vaihteessa hyvin tavanomaista, ett\u00e4 pankit ryhtyiv\u00e4t vaatimaan luotoille lis\u00e4vakuuksia ja todenn\u00e4k\u00f6isesti useissa tapauksissa niit\u00e4 saivatkin. Sen sijaan luotonottajien pyrkimykset suojata valuuttaluotto torjuttiin l\u00e4hes systemaattisesti pankkien taholta. Pankit olivat suojanneet omat luottonsa, mutta yritysten ottamat luotot olivat suurimmilta osin suojaamattomia kurssimuutosten varalta.H\u00e4vi\u00e4jien osalta kaikki laman seuraukset eiv\u00e4t viel\u00e4 ole edes tiedossa. Monet yritt\u00e4ji\u00e4, takaajia ja muita yksityishenkil\u00f6it\u00e4 koettelevat taloudelliset ja henkiset seuraamukset saattavat olla elinik\u00e4isi\u00e4. Henkisi\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 ei voida edes rahalla mitata. Yksityishenkil\u00f6iden ryhm\u00e4\u00e4n mahtuu my\u00f6s monia tapauksia, joissa kohtuuttomuus menee inhimillisesti katsottuna liian pitk\u00e4lle.Rahalaitosmaailmassa pankkikriisi ja lama johtivat oleellisiin muutoksiin. T\u00e4m\u00e4n \u201dhurlum-hei\u201d \u2013el\u00e4m\u00e4nmenon seurauksena h\u00e4visi maailmankartalta suurin osa suomalaisista s\u00e4\u00e4st\u00f6pankeista ja SKOP. Samoin k\u00e4vi perinteikk\u00e4ille 1995 Meritaksi pakkonaitetuille liikepankeillemme SYP:lle ja KOP:lle.1990-luku onkin murheellista luettavaa. Kymmenen vuoden ajanjaksolla 1990-1999 Suomessa teki konkurssin 48 500 yrityst\u00e4 eli keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4hes 5000 yrityst\u00e4 vuodessa. Jos tarkasteluajanjaksona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vuosia 1985-2005 on vastaava luku 75 000 konkurssia.Voidaankin sanoa, ett\u00e4 1990-luvun lama kosketti eri tavoin likimain puoltatoista miljoonaa suomalaista. T\u00e4h\u00e4n suuruusluokkaan p\u00e4\u00e4tyy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 yksinkertaisella matematiikalla, ett\u00e4 oletetaan jokaisen konkurssiin joutuneen yrityksen takana olevan omistajien lis\u00e4ksi henkil\u00f6kunnan perheet ja muut l\u00e4heiset, eli keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 20 henkil\u00f6\u00e4.Kaikesta ei voi syytt\u00e4\u00e4 yritysjohtajien lyhytn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4Pankkikriisiin ja lamaan johtaneet tekij\u00e4t voidaan ryhmitell\u00e4 kahteen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n.Ensimm\u00e4iseen ja mielest\u00e4ni t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat ne syyt, joilla luotiin edellytykset kriisiin ajautumiselle ja toiseen ryhm\u00e4\u00e4n ne syyt, joilla pato avattiin ja ajettiin Suomi lamaan.Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on periaatteena vastuukysymyksiss\u00e4 ns. vaaran l\u00e4hteen avaamisperiaate. Vastuussa on se, joka avaa vaaran l\u00e4hteen. T\u00e4llainen vastuusuhteiden pohdiskelu on kuitenkin t\u00e4m\u00e4n asian yhteydess\u00e4 turhaa ajan haaskausta, sill\u00e4 kysymys on kollektiivisesta vastuusta, jolla ei tunnetusti ole kasvoja eik\u00e4 niin muodoin vastuunkantajaakaan. Kaikkea vastuuta tapahtuneesta en kuitenkaan laittaisi yksinomaan yritysjohdon lyhytn\u00e4k\u00f6isyyden ja riskien aliarvioimisen piikkiin.” Lainattu kirjoittaja Yrj\u00f6 Tuokko KHT, Kanslianeuvos, Tuokko Oy:n perustaja https:\/\/tuokko.fi\/suomen-taloushistoria-ja-synkimmat-vuosikymmenet\/<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":957,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[63,54],"tags":[],"class_list":["post-1442","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-singlet","category-teksteja"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t