{"id":1427,"date":"2026-09-23T14:53:56","date_gmt":"2026-09-23T14:53:56","guid":{"rendered":"https:\/\/mediajukebox.fi\/?p=1427"},"modified":"2026-09-23T14:53:57","modified_gmt":"2026-09-23T14:53:57","slug":"ventti-long","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mediajukebox.fi\/?p=1427","title":{"rendered":"Ventti Long"},"content":{"rendered":"
\t\t\n\t\t\t\n\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/video>\n\t\t<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yes Sir alkakaa polttaa<\/strong>
Olin ollut Amerin toimeksiannosta soveltuvuustesteiss\u00e4 ja sain Amerilta l\u00e4hdetty\u00e4ni testin tuloksen itselleni. Min\u00e4 olin l\u00e4p\u00e4issyt ne v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 mallikkaasti, kun sotamies Sejk hullujenhuoneen kolmen huippu psykologin syynist\u00e4. Minulta ei kysytty: “Kuinka paljon on kaksitoistatuhattakahdeksansataayhdeks\u00e4nkymment\u00e4seitsem\u00e4n kertaa kolmetoistatuhattakahdeksansataakuusikymment\u00e4kolme?” Min\u00e4kin olisin vastannut silm\u00e4\u00e4 r\u00e4p\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 “seitsem\u00e4nsataakaksikymment\u00e4yhdeks\u00e4n”, kuten Svejk. Paljon kaikkea muuta kysyttiin. Lausunto lyhennettyn\u00e4 oli seuraava:
“Tutkittu on toisaalta menestynyt hyvin niiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4, joihin h\u00e4n on rauhassa saanut keskitty\u00e4 tai jotka edellytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. H\u00e4n on verrattain monipuolinen, riitt\u00e4v\u00e4n laskennallinen ja samalla kuitenkin hyv\u00e4\u00e4n ilmaisuun kykenev\u00e4. Selvi\u00e4 heikkouksia ei kykyprofiilissa ole tullut esille.” Testien mukaan minusta ei kerta kaikkiaan l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa ja analyysi on yht\u00e4 painokelvotonta suitsutusta. “H\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s tarvetta j\u00e4rjestell\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 kunnolla ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 selkeytt\u00e4” T\u00e4ss\u00e4 kohtaa testaajan ajatus on kyll\u00e4 harhaillut jonkun toisen testattavan persoonassa.
Amer oli oppikoulu, Amerikkalaiseen markkinointiin. Edustajien piti pukeutua siististi. Yes Sir-asu eli klubitakki, suorat housut ja paita solmiolla oli pakollinen. Takkiin, ja solmioon oli kirjailtu Yes Sir logo. Kerran markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6mme Harri Knuutinen laittoi johonkin tilaisuuteen poolopaidan. Asun sattui yhti\u00f6n toimitusjohtaja Heikki O. Salonen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. H\u00e4n nosti aikamoisen metelin toteamalla, ett\u00e4 \u201dt\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei poolopaitaan pukeudu muut kuin min\u00e4.\u201d HOS, joksi h\u00e4nt\u00e4 kutsuttiin oli kaikin puolin persoonallinen henkil\u00f6. Koko henkil\u00f6kunnalle oli Tuusulan tupakkatehtaan ruokalassa tilaisuus. Meit\u00e4 uusia edustajia oli paikalla muutamia ja jokaisen HOS k\u00e4tteli ja nimelt\u00e4 mainiten toivotti tervetulleeksi taloon. “Te olette niit\u00e4, jotka tuovat rahat firmaan, kun nuo muut vain kuluttavat sit\u00e4” h\u00e4n ny\u00f6kk\u00e4si p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n pikkup\u00e4\u00e4llik\u00f6iden suuntaan. Sama henki n\u00e4kyi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toimitusjohtajan musta edustusauto ja muiden johtajien sek\u00e4 meid\u00e4n edustajien autot sai pesett\u00e4\u00e4 Hyryl\u00e4n tehtailla olevassa pesupaikassa, johon pikkup\u00e4\u00e4llik\u00f6ill\u00e4 ei ollut asiaa.
Edustusautojen kuljettajien toimipiste oli l\u00e4hell\u00e4 pesupaikkaa ja sielt\u00e4 sai sopivaa informaatiota: HOS ja talousjohtaja Seppo Salminen olivat tulleet jostakin ulkomaan matkalta ja yhti\u00f6n auto oli vastassa lentokent\u00e4ll\u00e4. Kuljettaja oli avannut kohteliaasti takapenkin oven ja HOS meni autoon samalla sanoen Salmiselle ” tule sin\u00e4 taksilla per\u00e4ss\u00e4”. Usein valot Salmisen huoneessa paloivat y\u00f6 my\u00f6h\u00e4\u00e4n. HOS:n olisi pit\u00e4nyt olla kiitollinen Salmiselle h\u00e4n oli numeromies vailla vertaa ja ansainnut meid\u00e4n edustajien tapaan paremman kohtelun. HOS t\u00e4ytti viisikymment\u00e4 1983, sen j\u00e4lkeen h\u00e4n korotti minutkin hyv\u00e4ksi yst\u00e4v\u00e4kseen.
Talo oli t\u00e4ynn\u00e4 persoonallisuuksia. Yhti\u00f6n lakimies Mankki jolla oli sek\u00e4 ekonomin, ett\u00e4 juristin koulutus tuli er\u00e4\u00e4n\u00e4 perjantaina ruokasaliin lounasaikaan pys\u00e4htyen sen ovelle. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n firman ekonomien istuvan samassa p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tervehti h\u00e4n ruokailijoita kova\u00e4\u00e4nisesti “Ekonomiksi min\u00e4 opiskelin, kun istuin paskalla” jatkaen ruokajonoon.
Harri Knuutinen, oli varsinainen ideanikkari. H\u00e4nen hommaansa oli tuottaa erilaista mainoskr\u00e4\u00e4s\u00e4 tuhkakupeista dynamolamppuun, kirjoitusalustoista t-paitoihin. Kuten sen aikaiset s\u00e4tk\u00e4tupakan polttajat tiet\u00e4v\u00e4t oli markkinoilla pitk\u00e4\u00e4n Ventti regular suodatin. Markkina miehet saivat kuningasajatuksen kevyttupakan innostamina ja lanseerasivat Ventti Long suodattimen. Harri sai t\u00f6it\u00e4, h\u00e4nen piti keksi\u00e4 mainosmateriaalia uuden tuotteen ymp\u00e4rille. Mainoslauseeksi tuli “Ventti Long se pitk\u00e4” ja kun regularin v\u00e4ri oli punainen, longin v\u00e4ri oli keltainen. Ehk\u00e4 Harrin huumorista kertoo jotain t\u00e4m\u00e4n tuotteen mainosmateriaali. H\u00e4n teetti miesten alushousuja, joiden resori oli keltainen ja sepaluksen viereen oli keltaisella painettu Ventti long se pitk\u00e4. N\u00e4it\u00e4 me edustajat jouduimme jakamaan kauppiaille ja kassaneideille.
Harri ei polttanut tupakkaa. Se aiheutti asiakkaissa kysymyksen, miten suomen suurimman tupakkatehtaan markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 voi olla polttamatta? “Olin aikaisemmin t\u00f6iss\u00e4 Noirolla en m\u00e4 siell\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt meikkej\u00e4.” Noiro Oy tunnetaan nykyisin Lumene Oy:n\u00e4. Koska itsek\u00e4\u00e4n en polttanut jouduin vastaamaan samaan kysymykseen. Hy\u00f6dynsin maanviljelij\u00e4 taustaani vastaamalla “ei kanalanpit\u00e4j\u00e4k\u00e4\u00e4n sy\u00f6 kananmunia, kun on n\u00e4hnyt mist\u00e4 ne tulee”. Minun kommenttini yritti olla hauska, t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tiet\u00e4myksell\u00e4 se on mauton.
R.J. Reynolds -yhti\u00f6n mainoskasvo oli Dave Goerlitz. H\u00e4n oli vastine Marlboro-miehelle: Winston-mies. Kerran tavatessaan yhti\u00f6n johtoa h\u00e4n kysyi, eik\u00f6 kukaan johtajista tupakoi. Vastaus kuului: \u201dEmme polta sit\u00e4 paskaa, myymme vain. Varaamme oikeuden tupakoida nuorille, k\u00f6yhille, mustille ja tyhmille.\u201d Reynoldsin halveksuvasta suhtautumisesta asiakkaisiinsa kertoo my\u00f6s yhti\u00f6n 1990-luvulla tehty markkinointisuunnitelma, jolla oli nimi \u201dProjekti roskav\u00e4ki\u201d. Tarkoitus oli kohdentaa savukkeiden mainontaa San Franciscon tiettyjen asuinalueiden kodittomille ja homoseksuaaleille.
Myyntijohtaja Olli Savola oli ekonomi ja reservin majuri. H\u00e4n itse kertoi olleensa nuorempana Fazerilla myynti teht\u00e4viss\u00e4 ja joutuneensa kouluttamaan uneliasta kuulijakuntaa. Saadakseen kuulijoiden huomion h\u00e4n hypp\u00e4si p\u00f6yd\u00e4lle ja jatkoi esityst\u00e4\u00e4n ilmeisesti tavoitteensa saavuttaneena. Olli oli tarkka etiketist\u00e4. H\u00e4nen toimestaan edustajille tilattiin Helsingin Sanomat ja h\u00e4n saattoi kysy\u00e4 jotain p\u00e4iv\u00e4n tapahtumista. Suurin huoli oli kuitenkin nimip\u00e4iv\u00e4t. Ollin mielest\u00e4 edustajan oli hyv\u00e4 muistaa asiakkaidensa nimip\u00e4iv\u00e4t ja t\u00e4rkeimmille naisasiakkaille oli lupa vied\u00e4 kukkakimppu. Edustustilaisuuksissa piti pukeutumisen olla tiptop. Rutiini illanvietoissa, joita oli paljon ja ne yleens\u00e4 pidettiin Hyryl\u00e4ss\u00e4 riitti Yes Sir virkapuku. Olin asiakkaitteni mukana linja-autossa kun heit\u00e4 kyydittiin Helsingist\u00e4 Hyryl\u00e4n tehtaille. Kyytil\u00e4iset olivat p\u00e4\u00e4asiassa naisia, tupakkatilausten hoitajia. Rouvat olivat vauhdissa jo ennakkoon. Min\u00e4 yritin valmistella, mit\u00e4 heit\u00e4 Hyryl\u00e4ss\u00e4 odottaisi. Hilpe\u00e4t matkalaiset alkoivat kuitenkin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaatimuksen, ett\u00e4 minun on todistettava mit\u00e4 kaikkea virkapukuuni kuului. Rouvien mielest\u00e4 vakuutteluni siit\u00e4, ett\u00e4 Ventti Long se pitk\u00e4 kalsarit eiv\u00e4t ole osa Yes Sir asua, ei saanut vastakaikua. Min\u00e4 en pienest\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 vaan vet\u00e4isin teryleenit kinttuihin ja huuto bussissa oli kuin rock-konsertissa. Myyntimies voi joutua venym\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rirajoille.
Edustajille tarkoitetut myynti- tai juhlatilaisuudet olivat aina arvoisessaan paikassa, Olavinlinnassa, Marskinmajalla tai jossain Helsingin huippuravintolassa. Ulkomailla oltiin my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Sveitsi, Pariisi, Kreikka… Min\u00e4 voitin Ronson tupakansytytin myyntikilpailun. Siin\u00e4 kolme Suomen parasta myyj\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si Lontooseen, jossa tutustuimme Ritzlan tehtaaseen ja Sharp toffeen valmistukseen.
Amer-Tupakka teki lisenssill\u00e4 Philip Morris savukkeet mm Marlboroa ja Belmontia . Teimme Marlboron tuotemerkin 40% markkinaosuus enn\u00e4tyksen. PM markkinointiosaston johtaja oli joviaali Eero Valanko, k\u00e4vimme melko usein h\u00e4nen toimistossaan Rikhardin kadulla. Kerran istuessamme kahvia juoden p\u00f6l\u00e4hti paikalle Rita Tainola kaupungin juorutoimittaja, itse\u00e4\u00e4n t\u00e4ynn\u00e4 oleva k\u00e4l\u00e4tt\u00e4j\u00e4. Tainola alkoi heti tentata, keit\u00e4 olemme ja mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teemme. \u00c4rsyyntyneen\u00e4 vastasin Ritalle, ett\u00e4 mit\u00e4 se sinulle kuuluu. Eeron naamasta n\u00e4in, ett\u00e4 vastaus oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sainkin my\u00f6hemmin opastusta, miten Tainolan l\u00e4hestyess\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Toisaalta Rita Tainola ei noteerannut meit\u00e4 edustajia eik\u00e4 meid\u00e4n tarvinnut harjoittaa katumusharjoituksia j\u00e4lkik\u00e4teen. Tainolaa kiinnosti vain juorut ja mahdolliset PM j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t kekkerit. Eeron luona k\u00e4ynnit olivat mielenkiintoiset my\u00f6s siksi ett\u00e4 saatoimme viett\u00e4\u00e4 kes\u00e4isen ruokatunnin Espan puistonpenkill\u00e4 “maisemia” ihaillessa. Ja niit\u00e4 riitti.
P\u00e4hkin\u00e4rinteest\u00e4 Oulunkyl\u00e4n kautta Kurkim\u00e4keen
Ty\u00f6skentely Amerilla oli hienoa aikaa. Upeita ty\u00f6kavereita hienoja asiakkaita, uuden oppimista ja ennen kaikkea n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4simme el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinni. Amerilla oli Tuusulassa ja Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6suhdeasuntoja. Sellaiseen p\u00e4\u00e4simme M\u00e4kitorpantielle. Samassa portaassa asui muitakin Amerilaisia, mm esimieheni Lasse Hegert. Lasse oli edennyt urallaan myyntimiehest\u00e4 myyntip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja h\u00e4nest\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 mies oli juuri oikeassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Lassesta n\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4n nauttii t\u00e4ysin siemauksin ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Edustustilaisuudet eiv\u00e4t rasittaneet tai hidastaneet miehen vauhtia ja erilaiset “peitto” tai tehokkuustilastot olivat hallussa ja niit\u00e4 kommentoitiin Hyryl\u00e4n perjantaipalavereissa. Ty\u00f6suorituksiamme siis seurattiin tarkasti. Tehokkuuslukumme laskettiin p\u00e4ivitt\u00e4in t\u00e4ytt\u00e4miemme k\u00e4yntiraporttien pohjalta, lis\u00e4ksi Marketindex Oy kiersi kaupoissa selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tupakkavalikoimaa. Kummankin totuudellisuus oli kyseenalainen. Jokaisen edustajan myyntialue ja asiakasrakenne oli erilainen eik\u00e4 vertailukelpoisia lukuja voinut mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4iden perusteella saada. Kaakkois-suomessa asunut edustaja kertoi Marketindeksin “tutkijan” asuneen h\u00e4nen naapurinaan, joten h\u00e4n pystyi seuraamaan miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liikkui ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n myyntipaikkojen “peitot” kohdallaan. T\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen selvityksens\u00e4 meille muille edustajille ihmetelless\u00e4mme h\u00e4nen korkeita tehokkuuslukujaan. Vuonna 1983 Amer-Tupakka myi 4.125 milj. savuketta ja saavutti 58% markkinaosuuden. Tehokkaita siis oltiin.
Olimme aloittaneen asunto s\u00e4\u00e4st\u00e4jin\u00e4 heti kun ty\u00f6mme oli vakiintuneet. Pikkuhiljaa asuntos\u00e4\u00e4st\u00f6tilille karttui sen verran ett\u00e4 saatoimme katsella mist\u00e4 meid\u00e4n ensimm\u00e4inen oma koti l\u00f6ytyisi. Perheen maalaispojat Tero s.1975 ja Tarmo s.1977 saivat Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 Tapio s.1983 pikkuveljen. Muutimme Kurkim\u00e4keen 1984 veljessarja t\u00e4ydentyi viel\u00e4 vuonna 1985, Eerolla.
Minusta oli tullut myyntiedustaja, mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jatkoin N\u00e4rkolla ja Kaukomarkkinoilla. N\u00e4iden ty\u00f6paikkojen j\u00e4lkeen olin usein m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa t\u00f6iss\u00e4 tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, ehk\u00e4 voisi sanoa tuuliajolla.<\/p>\n\n\n\n

Alla Googlen teko\u00e4lyn analyysi Amerin yrityskulttuurista<\/p>\n\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yes Sir alkakaa polttaaOlin ollut Amerin toimeksiannosta soveltuvuustesteiss\u00e4 ja sain Amerilta l\u00e4hdetty\u00e4ni testin tuloksen itselleni. Min\u00e4 olin l\u00e4p\u00e4issyt ne v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 mallikkaasti, kun sotamies Sejk hullujenhuoneen kolmen huippu psykologin syynist\u00e4. Minulta ei kysytty: “Kuinka paljon on kaksitoistatuhattakahdeksansataayhdeks\u00e4nkymment\u00e4seitsem\u00e4n kertaa kolmetoistatuhattakahdeksansataakuusikymment\u00e4kolme?” Min\u00e4kin olisin vastannut silm\u00e4\u00e4 r\u00e4p\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 “seitsem\u00e4nsataakaksikymment\u00e4yhdeks\u00e4n”, kuten Svejk. Paljon kaikkea muuta kysyttiin. Lausunto lyhennettyn\u00e4 oli seuraava:“Tutkittu on toisaalta menestynyt hyvin niiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4, joihin h\u00e4n on rauhassa saanut keskitty\u00e4 tai jotka edellytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. H\u00e4n on verrattain monipuolinen, riitt\u00e4v\u00e4n laskennallinen ja samalla kuitenkin hyv\u00e4\u00e4n ilmaisuun kykenev\u00e4. Selvi\u00e4 heikkouksia ei kykyprofiilissa ole tullut esille.” Testien mukaan minusta ei kerta kaikkiaan l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n huomautettavaa ja analyysi on yht\u00e4 painokelvotonta suitsutusta. “H\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s tarvetta j\u00e4rjestell\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 kunnolla ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 selkeytt\u00e4” T\u00e4ss\u00e4 kohtaa testaajan ajatus on kyll\u00e4 harhaillut jonkun toisen testattavan persoonassa.Amer oli oppikoulu, Amerikkalaiseen markkinointiin. Edustajien piti pukeutua siististi. Yes Sir-asu eli klubitakki, suorat housut ja paita solmiolla oli pakollinen. Takkiin, ja solmioon oli kirjailtu Yes Sir logo. Kerran markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6mme Harri Knuutinen laittoi johonkin tilaisuuteen poolopaidan. Asun sattui yhti\u00f6n toimitusjohtaja Heikki O. Salonen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. H\u00e4n nosti aikamoisen metelin toteamalla, ett\u00e4 \u201dt\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei poolopaitaan pukeudu muut kuin min\u00e4.\u201d HOS, joksi h\u00e4nt\u00e4 kutsuttiin oli kaikin puolin persoonallinen henkil\u00f6. Koko henkil\u00f6kunnalle oli Tuusulan tupakkatehtaan ruokalassa tilaisuus. Meit\u00e4 uusia edustajia oli paikalla muutamia ja jokaisen HOS k\u00e4tteli ja nimelt\u00e4 mainiten toivotti tervetulleeksi taloon. “Te olette niit\u00e4, jotka tuovat rahat firmaan, kun nuo muut vain kuluttavat sit\u00e4” h\u00e4n ny\u00f6kk\u00e4si p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n pikkup\u00e4\u00e4llik\u00f6iden suuntaan. Sama henki n\u00e4kyi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toimitusjohtajan musta edustusauto ja muiden johtajien sek\u00e4 meid\u00e4n edustajien autot sai pesett\u00e4\u00e4 Hyryl\u00e4n tehtailla olevassa pesupaikassa, johon pikkup\u00e4\u00e4llik\u00f6ill\u00e4 ei ollut asiaa.Edustusautojen kuljettajien toimipiste oli l\u00e4hell\u00e4 pesupaikkaa ja sielt\u00e4 sai sopivaa informaatiota: HOS ja talousjohtaja Seppo Salminen olivat tulleet jostakin ulkomaan matkalta ja yhti\u00f6n auto oli vastassa lentokent\u00e4ll\u00e4. Kuljettaja oli avannut kohteliaasti takapenkin oven ja HOS meni autoon samalla sanoen Salmiselle ” tule sin\u00e4 taksilla per\u00e4ss\u00e4”. Usein valot Salmisen huoneessa paloivat y\u00f6 my\u00f6h\u00e4\u00e4n. HOS:n olisi pit\u00e4nyt olla kiitollinen Salmiselle h\u00e4n oli numeromies vailla vertaa ja ansainnut meid\u00e4n edustajien tapaan paremman kohtelun. HOS t\u00e4ytti viisikymment\u00e4 1983, sen j\u00e4lkeen h\u00e4n korotti minutkin hyv\u00e4ksi yst\u00e4v\u00e4kseen.Talo oli t\u00e4ynn\u00e4 persoonallisuuksia. Yhti\u00f6n lakimies Mankki jolla oli sek\u00e4 ekonomin, ett\u00e4 juristin koulutus tuli er\u00e4\u00e4n\u00e4 perjantaina ruokasaliin lounasaikaan pys\u00e4htyen sen ovelle. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n firman ekonomien istuvan samassa p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tervehti h\u00e4n ruokailijoita kova\u00e4\u00e4nisesti “Ekonomiksi min\u00e4 opiskelin, kun istuin paskalla” jatkaen ruokajonoon.Harri Knuutinen, oli varsinainen ideanikkari. H\u00e4nen hommaansa oli tuottaa erilaista mainoskr\u00e4\u00e4s\u00e4 tuhkakupeista dynamolamppuun, kirjoitusalustoista t-paitoihin. Kuten sen aikaiset s\u00e4tk\u00e4tupakan polttajat tiet\u00e4v\u00e4t oli markkinoilla pitk\u00e4\u00e4n Ventti regular suodatin. Markkina miehet saivat kuningasajatuksen kevyttupakan innostamina ja lanseerasivat Ventti Long suodattimen. Harri sai t\u00f6it\u00e4, h\u00e4nen piti keksi\u00e4 mainosmateriaalia uuden tuotteen ymp\u00e4rille. Mainoslauseeksi tuli “Ventti Long se pitk\u00e4” ja kun regularin v\u00e4ri oli punainen, longin v\u00e4ri oli keltainen. Ehk\u00e4 Harrin huumorista kertoo jotain t\u00e4m\u00e4n tuotteen mainosmateriaali. H\u00e4n teetti miesten alushousuja, joiden resori oli keltainen ja sepaluksen viereen oli keltaisella painettu Ventti long se pitk\u00e4. N\u00e4it\u00e4 me edustajat jouduimme jakamaan kauppiaille ja kassaneideille.Harri ei polttanut tupakkaa. Se aiheutti asiakkaissa kysymyksen, miten suomen suurimman tupakkatehtaan markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 voi olla polttamatta? “Olin aikaisemmin t\u00f6iss\u00e4 Noirolla en m\u00e4 siell\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt meikkej\u00e4.” Noiro Oy tunnetaan nykyisin Lumene Oy:n\u00e4. Koska itsek\u00e4\u00e4n en polttanut jouduin vastaamaan samaan kysymykseen. Hy\u00f6dynsin maanviljelij\u00e4 taustaani vastaamalla “ei kanalanpit\u00e4j\u00e4k\u00e4\u00e4n sy\u00f6 kananmunia, kun on n\u00e4hnyt mist\u00e4 ne tulee”. Minun kommenttini yritti olla hauska, t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tiet\u00e4myksell\u00e4 se on mauton.R.J. Reynolds -yhti\u00f6n mainoskasvo oli Dave Goerlitz. H\u00e4n oli vastine Marlboro-miehelle: Winston-mies. Kerran tavatessaan yhti\u00f6n johtoa h\u00e4n kysyi, eik\u00f6 kukaan johtajista tupakoi. Vastaus kuului: \u201dEmme polta sit\u00e4 paskaa, myymme vain. Varaamme oikeuden tupakoida nuorille, k\u00f6yhille, mustille ja tyhmille.\u201d Reynoldsin halveksuvasta suhtautumisesta asiakkaisiinsa kertoo my\u00f6s yhti\u00f6n 1990-luvulla tehty markkinointisuunnitelma, jolla oli nimi \u201dProjekti roskav\u00e4ki\u201d. Tarkoitus oli kohdentaa savukkeiden mainontaa San Franciscon tiettyjen asuinalueiden kodittomille ja homoseksuaaleille.Myyntijohtaja Olli Savola oli ekonomi ja reservin majuri. H\u00e4n itse kertoi olleensa nuorempana Fazerilla myynti teht\u00e4viss\u00e4 ja joutuneensa kouluttamaan uneliasta kuulijakuntaa. Saadakseen kuulijoiden huomion h\u00e4n hypp\u00e4si p\u00f6yd\u00e4lle ja jatkoi esityst\u00e4\u00e4n ilmeisesti tavoitteensa saavuttaneena. Olli oli tarkka etiketist\u00e4. H\u00e4nen toimestaan edustajille tilattiin Helsingin Sanomat ja h\u00e4n saattoi kysy\u00e4 jotain p\u00e4iv\u00e4n tapahtumista. Suurin huoli oli kuitenkin nimip\u00e4iv\u00e4t. Ollin mielest\u00e4 edustajan oli hyv\u00e4 muistaa asiakkaidensa nimip\u00e4iv\u00e4t ja t\u00e4rkeimmille naisasiakkaille oli lupa vied\u00e4 kukkakimppu. Edustustilaisuuksissa piti pukeutumisen olla tiptop. Rutiini illanvietoissa, joita oli paljon ja ne yleens\u00e4 pidettiin Hyryl\u00e4ss\u00e4 riitti Yes Sir virkapuku. Olin asiakkaitteni mukana linja-autossa kun heit\u00e4 kyydittiin Helsingist\u00e4 Hyryl\u00e4n tehtaille. Kyytil\u00e4iset olivat p\u00e4\u00e4asiassa naisia, tupakkatilausten hoitajia. Rouvat olivat vauhdissa jo ennakkoon. Min\u00e4 yritin valmistella, mit\u00e4 heit\u00e4 Hyryl\u00e4ss\u00e4 odottaisi. Hilpe\u00e4t matkalaiset alkoivat kuitenkin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaatimuksen, ett\u00e4 minun on todistettava mit\u00e4 kaikkea virkapukuuni kuului. Rouvien mielest\u00e4 vakuutteluni siit\u00e4, ett\u00e4 Ventti Long se pitk\u00e4 kalsarit eiv\u00e4t ole osa Yes Sir asua, ei saanut vastakaikua. Min\u00e4 en pienest\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 vaan vet\u00e4isin teryleenit kinttuihin ja huuto bussissa oli kuin rock-konsertissa. Myyntimies voi joutua venym\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rirajoille.Edustajille tarkoitetut myynti- tai juhlatilaisuudet olivat aina arvoisessaan paikassa, Olavinlinnassa, Marskinmajalla tai jossain Helsingin huippuravintolassa. Ulkomailla oltiin my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Sveitsi, Pariisi, Kreikka… Min\u00e4 voitin Ronson tupakansytytin myyntikilpailun. Siin\u00e4 kolme Suomen parasta myyj\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si Lontooseen, jossa tutustuimme Ritzlan tehtaaseen ja Sharp toffeen valmistukseen.Amer-Tupakka teki lisenssill\u00e4 Philip Morris savukkeet mm Marlboroa ja Belmontia . Teimme Marlboron tuotemerkin 40% markkinaosuus enn\u00e4tyksen. PM markkinointiosaston johtaja oli joviaali Eero Valanko, k\u00e4vimme melko usein h\u00e4nen toimistossaan Rikhardin kadulla. Kerran istuessamme kahvia juoden p\u00f6l\u00e4hti paikalle Rita Tainola kaupungin juorutoimittaja, itse\u00e4\u00e4n t\u00e4ynn\u00e4 oleva k\u00e4l\u00e4tt\u00e4j\u00e4. Tainola alkoi heti tentata, keit\u00e4 olemme ja mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teemme. \u00c4rsyyntyneen\u00e4 vastasin Ritalle, ett\u00e4 mit\u00e4 se sinulle kuuluu. Eeron naamasta n\u00e4in, ett\u00e4 vastaus oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sainkin my\u00f6hemmin opastusta, miten Tainolan l\u00e4hestyess\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Toisaalta Rita Tainola ei noteerannut meit\u00e4 edustajia eik\u00e4 meid\u00e4n tarvinnut harjoittaa katumusharjoituksia j\u00e4lkik\u00e4teen. Tainolaa kiinnosti vain juorut ja mahdolliset PM j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t kekkerit. Eeron luona k\u00e4ynnit olivat mielenkiintoiset my\u00f6s siksi ett\u00e4 saatoimme viett\u00e4\u00e4 kes\u00e4isen ruokatunnin Espan puistonpenkill\u00e4 “maisemia” ihaillessa. Ja niit\u00e4 riitti.P\u00e4hkin\u00e4rinteest\u00e4 Oulunkyl\u00e4n kautta Kurkim\u00e4keenTy\u00f6skentely Amerilla oli hienoa aikaa. Upeita ty\u00f6kavereita hienoja asiakkaita, uuden oppimista ja ennen kaikkea n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4simme el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinni. Amerilla oli Tuusulassa ja Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6suhdeasuntoja. Sellaiseen p\u00e4\u00e4simme M\u00e4kitorpantielle. Samassa portaassa asui muitakin Amerilaisia, mm esimieheni Lasse Hegert. Lasse oli edennyt urallaan myyntimiehest\u00e4 myyntip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja h\u00e4nest\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 mies oli juuri oikeassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Lassesta n\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4n nauttii t\u00e4ysin siemauksin ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Edustustilaisuudet eiv\u00e4t rasittaneet tai hidastaneet miehen vauhtia ja erilaiset “peitto” tai tehokkuustilastot olivat hallussa ja niit\u00e4 kommentoitiin Hyryl\u00e4n perjantaipalavereissa. Ty\u00f6suorituksiamme siis seurattiin tarkasti. Tehokkuuslukumme laskettiin p\u00e4ivitt\u00e4in t\u00e4ytt\u00e4miemme k\u00e4yntiraporttien pohjalta, lis\u00e4ksi Marketindex Oy kiersi kaupoissa selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tupakkavalikoimaa. Kummankin totuudellisuus oli kyseenalainen. Jokaisen edustajan myyntialue ja asiakasrakenne oli erilainen eik\u00e4 vertailukelpoisia lukuja voinut mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4iden perusteella saada. Kaakkois-suomessa asunut edustaja kertoi Marketindeksin “tutkijan” asuneen h\u00e4nen naapurinaan, joten h\u00e4n pystyi seuraamaan miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liikkui ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n myyntipaikkojen “peitot” kohdallaan. T\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen selvityksens\u00e4 meille muille edustajille ihmetelless\u00e4mme h\u00e4nen korkeita tehokkuuslukujaan. Vuonna 1983 Amer-Tupakka myi 4.125 milj. savuketta ja saavutti 58% markkinaosuuden. Tehokkaita siis oltiin.Olimme aloittaneen asunto s\u00e4\u00e4st\u00e4jin\u00e4 heti kun ty\u00f6mme oli vakiintuneet. Pikkuhiljaa asuntos\u00e4\u00e4st\u00f6tilille karttui sen verran ett\u00e4 saatoimme katsella mist\u00e4 meid\u00e4n ensimm\u00e4inen oma koti l\u00f6ytyisi. Perheen maalaispojat Tero s.1975 ja Tarmo s.1977 saivat Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 Tapio s.1983 pikkuveljen. Muutimme Kurkim\u00e4keen 1984 veljessarja t\u00e4ydentyi viel\u00e4 vuonna 1985, Eerolla.Minusta oli tullut myyntiedustaja, mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jatkoin N\u00e4rkolla ja Kaukomarkkinoilla. N\u00e4iden ty\u00f6paikkojen j\u00e4lkeen olin usein m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisissa t\u00f6iss\u00e4 tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, ehk\u00e4 voisi sanoa tuuliajolla. Alla Googlen teko\u00e4lyn analyysi Amerin yrityskulttuurista<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[63],"tags":[],"class_list":["post-1427","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-singlet"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t